keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Toivepostaus ja sen toteutus :)

Blogin Kaunein asia maailmassa, sinä pieni ihme jota odotan! - kirjoittajalta on tullut postausehdotus! JEIJ  :) Hän pyysi minua kirjoittamaan elämäntilanteestani tällä hetkellä.
Mistä aloittaisin,elämässänihän on tapahtunut ja tapahtuu koko ajan paljon.

Mahaa 27+5. Kumpikohan tulee ?
No, huhtikuussa kun blogiani aloitin kirjoittamaan, oli tilanne tämä: Olin vasta eronnut poikaystävästäni. Ja saanut tietää olevani raskaana hänelle. Yhteenpalaaminen ei tullut kuuloonkaan. Exän ensimmäinen reaktio raskaudesta kuulemiseen oli vaatia mua tekemään abortti. Siihen en tietenkään suostunut, totesin vaan että valitset ihan miten haluut ootko tekemisissä vai et mutta aborttia en tee, se sun pitäis jo tietää. Exä ei tiennyt vähään aikaan mitä aikoo tehdä. 
No joka tapauksessa, jossain vaiheessa hän ilmoitti tahtovansa olla tekemisissä lapsensa kanssa. Asia selvä mun kannalta. Kesän aikana kuitenkin asiat muuttui ja meidän välit kiristyi. Ja voisin tällä hetkellä sanoa, vaikkei hän ole mulle suoraan sanonut, hänen epäröivän kokonaistilannetta. Eli toisinsanoen, täällä suunnassa tilanne on niin,että MasaMaisan ja hänen isänsä suhde tai sen muodostuminen on aika pahasti auki.

Stella ei tykkää salamavalosta.
Toinen asia on, että olen nyt seurustellut kuukauden ajan erään miehen kanssa. Tutustuimme erään ystäväni kautta. Alku on mennyt rauhallisesti ja katsomme avoimin mielin mitä tästä tulee. Miesystäväni on ollut kesästä asti tietoinen odotuksestani ja on positiivisella asenteella mukana, tukena ja turvana. Äitini on tietenkin hieman epäröivä, hän pelkää että vauvan tultua suhde katkeaa ja en pystyisi huolehtimaan vauvasta. Ymmärrän häntä, mutta olen sanonut hänelle, että jos suhde jostain syystä katkeaisi, keskittyisin sitten vauvaan ja saisin asian käsiteltyä eri tavalla kuin jos olisin yksinäni. 

Sulonen <3
Tällä hetkellä kaikki muutos ja muu elämässä oleva häslinki on saanu mut mietteliääksi. 
Myönnän suoraan, että välillä, onneksi harvoin, on niitä hetkiä, kun mietin että pitikö jättää abortti tekemättä ? Miksi en osannut ajatella pidemmälle? Mutta nuo ajatukset menee onneksi nopeasti ohi ja olen heti vihainen itselleni ,että edes olen ajatellut niin. En enää osaa ajatellakaan asioiden menevän muuten kuin näin. Kun tunnen MasaMaisan liikkuvan sisälläni, tunne on jotain niin uskomatonta. Ettäkö olisin jäänyt tuntematta tämän pienen ihmisen alun, minulle luotetun, liikkeet ? Ollut saamatta hänet ? EI! Näin oli tarkoitus tapahtua, tavalla tai toisella. Kaikki järjestyy vielä, mä en ole yksin. Mulla on valtava määrä ihania ihmisiä ympärilläni,joihin voin luottaa ja tukeutua kun on vaikeaa. Me tullaan MasaMaisan kanssa pärjäämään, siihen luotan :)

MASU <3 27+5

Mitä tulevaisuudessa ? Saan MasaMaisan. Se tulee muuttamaan mun koko elämän. Sitä tapahtumaa varten en voi valmistautua kuin tarvikkein, ei mitään tietoa siitä millaista tulee olemaan. Vauvan hoidon osaan, olen hoitanut vauvoja jo n. seitsemän vuotiaasta asti, se puoli tulee olemaan hoidossa. Mutta jaksamisesta ei ole tietoa. Mitä jos tulee esim. koliikkivauva, niinkuin itse olen ollut, herättänyt seitsemän kertaa yössä ? Täytyy vaan siis yrittää muistaa oma jaksaminen, muistaa että apu on lähellä. Ja kehdata pyytää apua. 
Se voi olla vaikeaa. 

Äitini neuloma täkki,sukupuolineutraaleilla väreillä <3
Kun MasaMaisa syntyy, toivon että ollaan miesystäväni kanssa yhdessä. Koko ajanhan hän ei läsnä ole, kuitenkin töissä käyvänä ja puolen tunnin matkan päässä asuvana, mutta tällä hetkellä olemme pyrkineet siihen, että viikonloppuisin jommankumman luona ollaan ja viikollakin nähtäisiin ainakin kerran. Eli mahdollisesti samalla linjalla tietenkin vauvaa mukaillen jatkuisi ?

MasaMaisan ja hänen isänsä suhde on siis auki. En tiedä mitä asiaan sanoa. Tunteeni ja ajatukseni asiaa kohtaan ovat erittäin ristiriitaiset. En oikein tiedä mitä kirjoittaa asiasta, ajatuksia on niin paljon mutten saa niitä kirjoitettua lauseiksi. Kaikenlaista on tapahtunut, suurimmaksi osaksi ajatuksiini negatiivisesti vaikuttanutta. Pääasia olisi kuitenkin, että pystyn tekemään päätökset MasaMaisan parhaaksi. Välimatkaakin lapsen isään on reilumman puoleisesti eli ensimmäisinä vuosina hänen ja lapsen tapaaminen täytyisi tapahtua täällä, ellei sitten tule menoa heidän suuntaansa...

Miesystäväni ostama puku,samoin sukupuolineutraali <3

Siinä siis pohdintaa nykytilanteestani ja tulevaisuudesta. Tällä hetkellä ajatukset on yks sekava vyyhti, mut päivä kerrallaan mennään ja annetaan asioiden edetä omalla painollaan. Kyllä me selvitään :)

Hellyttäviä erilaisia vauvan neuleita, aion kokeilla :)

Käsityöhaaste :)

Löysin mukavan haasteen blogista Hipsula :) Haaste on mukavan yksinkertainen ja kohta äitiysloman aloittavana mulla on aikaa toteuttaa se :)
Näin mukaan:
Kolme ensimmäistä henkilöä, jotka kommentoivat tähän postaukseen lähtevänsä mukaan haasteeseen, saa multa postitse jotain mukavaa käsintehtyä 12 kuukauden sisään. Osoitteen voi lähettää minulle sähköpostiosoitteeseeni jennahorttanainen@gmail.com . Jutun juju on, että nämä kolme ilmoittautunutta jakavat haasteen myös blogissaan :P
Eli kuka tykkää jotain kivaa piperrystä käsillään tehdä ja jotain pientä piperrystä saada paketissa, osallistu ihmeessä :)

Tässä sukat ja tumput jotka joskus neuloin, ja nyt mulla on uusia ideoita esim pehmoja varten joita voisin tehdä ;)


Ja siis käsityöksihän käy mikä tahansa muukin, sen ei tarvitse olla neule :)

maanantai 23. syyskuuta 2013

Surkujen surku, rv 27+3

Eli vuodelevossa ollaan.
Edelliset pari viikkoa oltu saikulla kamalien painajaisten takia, joiden vuoksi yöllisen unenmäärän kokonaisaika max. 3 tuntia...Ja nyt tänään lääkäri kirjoitti sitten ainakin tän viikon saikkua ja määräsi mut vuodelepoon kovien supistusten takia :( Asukki sais mun puolesta pysyy matkassa ainakin joulukuun alulle.